Totuus kuumista surffareista

Mulla on enää reilu kaksi viikkoa täällä ja siihen kahteen viikkoon mahtuu ainakin välipäiväshoppailut, uusi vuosi Melbournessa ja uuden au pairin saapuminen. Oon nyt jo aikaani jäljessä näitten postausten kanssa ja mielessä on paljon vinkkipostauksia yms. Todennäkösesti homma siis menee niin et nää pari viikkoa keskityn elämään täällä täysillä ja alkuvuodesta sitten tykitän Suomesta loput postaukset tulemaan. Sitä paitsi mulla menee hermo tähän tabletilla naputteluun... Ens kerran ku lähen maailmalle ni otan kyllä koneen mukaan!

Päätin kuitenkin nyt joulun kunniaksi ja teijän iloks kirjotella teille totuuden kuumista surffarimiehistä... Mehän kaikki tiedetään, että surffipojat kulkee rannalla tyylikkäissä uimashortseissaan ilman paitaa esitellen ruskettunutta ja lihaksikasta yläkroppaansa. Surffilauta on rennosti toisessa kainalossa ja jalasta löytyy varvassandaalit eli aussikielellä thongsit. Tai sitten ne on paljain jaloin. Kun surffipoika mielii aalloille se heittää laudan veteen, kauhoo syvemmille vesille, nousee laudalle ja alkaa ratsastaa aalloilla vaivattomasti ja rennosti olkapäille ulottuvan kiharan tukan liehuessa tuulessa.

Tai sitten ei.

Ensinnäkin surffiPOJAT ei kiidä vaivattomasti ja rennosti yhtään missään rannan lähelläkään. Parhaat ja ne oikeesti hyvät surffarit on vanhoja ukkoja (ja akkoja, ei ole tarkoitus syrjiä ketään sukupuolensa takia) koska niillä on ollut elämässään eniten aikaa harjoitella. Ja harjoittelua surffaaminen vaatii. Ei sillä et oisin ite kokeillu, mikä vähän kaivelee, koska enää en ehi :(

Toisekseen surffarit ei todellakaan kulje uimasortseissa, jos tarkoitus on aalloille. Ne käyttää sellasta kokovartalomärkäpukua, jotta pysyis lämpimänä ja jotta ei sattuis niin paljon kun mätkähtää veteen. Ja siitä ruskettuneesta yläkropasta... Selkein rusketusraja taitaapi niillä mennä tossa kaulan kohilla koska märkäpuku.

Kolmannekseen haluaisin vielä sanoa, että surffaaminenhan ei todellakaan ole sitä et heitetään lauta aalloille ja that's it. Pitää kattella aallot, tuuli jne ja uuteen rantaan tutustuminen vie aina aikaa.

Niin että kiitos vaan viihdeteollisuus väärän totuuden levittämisestä!

Mää oon tavannu tasan yhden surffarin ja keskustellutkin hänen kanssaan. Hän on erittäin herttainen ja ihana herra, mun hostäidin isä eli ikää on jo hiukan yli 20, harvemmin tulee kuljettua ilman paitaa ja se surffitukka... No ehkä semmonen löyty joskus ysikytluvulla :)

Marraskuun kohokohdat

Sainpas taas aikaiseksi alkaa tarinoimaan. Marraskuu (joka btw on musta tyhmin kuukausi) on ollut mulle hyvä. Lasten kanssa menee päivä päivältä paremmin. Ihan surku tulee, kun ajattelen sitä, kun puolentoista kuukauden päästä pitää sanoa heipat :( ei siinä, oon suunnitellu jo paluuta!

Mää pyörin täällä aika paljon yksin. Helpompaa ja se aikataulujen yhteen sovittaminen on niin tylsää. Ei sillä, tykkään ihmisistä mut jos ihmisten näkeminen aiheuttaa mulle paljo ylimäärästä vaivaa, oon mielummin keskenäni. Mulle ei siis oo mikään ongelma olla itekseni. Kävinki tossa yks lauantai Botanical Gardenissa cityssä. Kävin siellä sillon heinäkuussa mun hostisän äidin kaa, kun ekaa kertaa menin cityyn, mut sillon oli talvi ja halusin nähdä kaikki puut ja kukkaset kevätmeiningeissä. Oli hienoa!

Yks sateinen sunnuntai taas menin Sarahin kanssa leffaan. Leffateatteri oli South Bankissa ja se oli halvempi, kun noi Event Cinemasin teatterit. Mentiin kattoon The Dressmaker, joka oli ihan sikahyvä! Kate Winslet, Liam Hemsworth, Australian outback, koukuttava juoni ja hyvä musiikki. Ei mennyt rahat siis hukkaan. Meinattiin vaan missata toi, kun mää eksyin ja Sarah myöhästy haha :D löysin onneks perille varmaan minuuttia ennen leffan alkua ja just ku sain meille liput ostettua Sarah ryntäs sisään. Good timing girls.

Tuosta seuraavana viikonloppuna näitten naapureilla oli 150v bileet (ne siis täytti yhteensä 150) ja mä vahdin muksuja, kun vanhemmat meni sinne. Meillä oli omat bileet kotona. Disko ja kaikki! Sit ku ne meni nukkuun, katoin Rentin, jonka ostin sunshine coastin reissulla vuokraamosta poistettujen leffojen korista ja kuuntelin ikkunasta juhlien karaokevetoja. Ja söin.

Sunnuntaina sit menin Sarahin ja uuden ranskalaistytön Annan kanssa Dreamworldiin. Ostin season passin, joka oikeuttaa meneen tonne, Whitewaterwordliin ja johonki Gold Coastin korkeeseen rakennuspaikkaan niin monta kertaa ku mieli tekee jouluun 2016 asti. En kyl tiä miks, ku en varmaan ehi noihin enää menemään :'D mutjoo Dreamworld oli kiva ja vaikka oltiin sielä koko päivä, ei ehitty kiertää kaikkia laitteita. Ja söin siellä paskimmat ranut ikinä. Jos joskus päädyn tonne uudestaan, otan eväät.

Yks tiistai sitten päätin toteuttaa yhden asian mun Australia bucket listiltä. Ostin Grouponista lipun Wheel of Brisbaneen. Se on siis iso maailmanpyörä, vähän niinku London Eye Lontoossa, jos joku sen tietää :)

Koin myös kuumimman päiväni täälä tähän mennessä. 37 lämmintä ja mää sain kuningasidean mennä South Bankiin ottaan aurinkoa. No, jaksoin maata siellä ehkä sen viis minuuttia kunnes meinas tulla kuumuuskuolema ja lähin sushille.

Viime perjantaina olin W:n koulun joulukonsertissa (koska joulu ja koska viikon päästä kouluvuosi loppuu). Konsertti oli koulun pihalla ja siellä siis lapset laulo joululauluja ja esiinty vanhemmille. Mun mielestä pari outoa ja erilaista asiaa Suomeen verrattuna löyty. Ensinnäki ajankohta. Suomessa kukaan ei haluais koulun joulujuhlaa perjantai-iltana. Näille se oli ihan fine ja toisaalta kun nukkumaanmeno meni myöhempään ku yleensä (lapsilla, ei mulla) ni oli ihan jees et seukkipäivä oli lauantai niin sai nukkua pidempään ja herätä rauhassa. Toinen oli et porukalla oli viiniä ja olutta mukana siellä. Meilläkin oli piknikviltti (koska me oltiin ulkona ja istumapaikkoja ei ollu) sekä sipsiä ja hedelmiä mut toi alkoholi hämmensi mua. Se oli kuitenki koulujuttu koulun alueella.

Lauantaina oli sitten G:n päiväkodin joulujuhla. Tai siis mentiin leikkipuistoon, jossa oli kasvomaalausta, jalkapalloa jne. Ja kävihän se pukkikin siellä. Tässäkin mua hämmensi ajankohta. Lauantaiaamu. Suomessa ei varmaa kukaa ees vaivautuis paikalle :D kivat partyt oli nämäkin ei siinä ja muksut sai kivat maalit naamaan :)

Btw soitin tänään meijän päivädiskossa tytylle Robinia ja se haluu kuunnella sitä huomennaki koska "I LOVED it!!!"

Australian ja Suomen väliset erot osa 2

Ajattelinpas tällä kertaa kirjottaa eroja, joita oon huomannu aussikodeissa verrattuna suomivastaaviin. Mun havainnothan siis perustuu vaan mun hostperheen sekä niitten tuttavien ja parin au pair-tutun koteihin, joten ei nää välttämättä kaikkien kohdalla päde :)

Ensinnäkin tosi monella on kakskerroksinen koti. Ja siinä missä Suomessa alakerta on se, missä esim. vieraita kestitään niin täällä se usein on yläkerta. Näihin siis usein tullaan sisälle etuovesta yläkertaan ja sit talon takaosassa onki parveke. Alakerrasta pääsee sit terassin kautta ulos. Ehkäpä Suomessa tällanen ratkasu ei toimis ihan vaan jo siitä syystä et siellä on niin paljon tasasempaa.

Jos jollekulle on jääny epäselväks niin Ausseissa tosiaan on hiukan lämpösempi ku Suomessa. Siinä missä meillä taloissa on kaikenmaan takat ja huikeet lämmityssysteemit niin näillä satsataan tuuletuksiin. Ei tarvi siis sisällä hikoilla ees kesällä, jollon asteet kipuaa sinne 40°C. Meillä esim on joka huoneessa tuulettimet tai semmonen tuuletinpömpeli. No lämmitykset näillä ei sit ookaan ihan niin hyvin hallussa ja talvikuukausina näissä kämpissä on oikeesti kylmä...

Ööjoo en saa nyt tukittua tekstiä noitten kuvien väliin, joten tällä mennään. Näillä on tollee hassusti niinkö kaks ulko-ovea, kuten ylimmässä kuvassa näkyy. Ulompi on tommonen "verkko-ovi" ja sisempi ihan kunnollinen. Molemmat saa lukkoon avaimella ja ton verkkohommelin saa myös sisäpuolelta lukkoon tolla klipsulla, mikä näkyy tokassa kuvassa. Sain vasta joku viikko sitte tietää et jos ton lukitsee ulkopuolelta avaimella niin tota klipsua ei saa väännettyä vaan tarvii käyttää avainta ja siks sisäpuolellaki on avaimenreikä. Toi on kyllä siitä kätsy et ku itekin pidän ovea lukittuna päivät, kun saatetaan olla vaikka alakerrassa leikkimässä niin silti pääsee raikas ilma sisään, jos pitää vaan ton verkkohommelin kiinni :)

Alimmaisessa kuvassa näkyy sisäovien kahvat. Niitä siis pyöräytetään sillee jänskästi niin ne aukee. Ja nuokin saa usein lukittua avaimella. Tossa kuvassa näkyyki avaimenreikä, mut esim. Vessoissa tossa keskellä on semmonen pieni klipsu ja kun ovi halutaan lukita niin se käännetään pystyasennosta vaakaan.

Lisäks täällä ovissa on semmonen ovistopperisysteemi aika usein, millä sen saa pysymään auki

Ikkunoissa en juurikaan oo säleverhoja nähny, mut pimennysverhoja kyllä. Ja täällä osa ikkunoista on semmosia hassuja puikuloita, kuten kuva alla osoittaa :)

Adapterille on tarvetta, kun tänne matkustaa (btw musta oli kamalan hankala koittaa löytää mistään normimarketeista aussiadapteria, mut helsinkivantaalla on niitä kyllä eli ingen panik, kantsii jättää sen osto viime tippaan ;) ), sillä pistorasiat on erilaisia. Lisäksi täällä ei riitä et lykää johdon seinään vaan pistorasia napsautetaan erikseen vielä päälle. Kamalan kätevää ainaki mun mielestä! Ei tarvi olla koko ajan kiskomassa johtoja irti vaikka ei haluiskaan et laitteissa kulkee virta.

Tiskialtaatkin mun kokeman mukaan vähän eroaa suomalaisista ja jostain syystä vessoissa on usein kaks pesuallasta vierekkäin...

Näitten lisäks asiat pestään sienellä, ei harjalla. Lakanoita ei ainakaan mun perheessä vaihdeta ikinä. Tai siiiiis aamulla heitetään lakanat pesukoneeseen, jos ne on likaset ja illalla laitetaan samat puhtaana ja kuivana takas. Oikeestaan aika kätsyäki mun mielestä :D nää myös käyttää slowcookeria, mikä on ehkä paras ikinä. Haluun semmosen!

Perjantai-iltana satuin kuulemaan sivusta aika suloisen keskustelun. Mun hostvanhemmat oli siis menossa lauantaina juhliin ja W 5v oli vähän harmissaan, kun ei päässyt mukaan. Äiti ja G 3v sitten lohdutti poikaa, kun se itki hampaita pestessä:

W: But I want someone to stay home with us!
Hm: Tiia is staying here with you
G: And you like Tiia!
Hm: Thats true
G: Tiia is good and she loves us
Hm: Yes and shes like a big sister for you
G: YES! .........But shes got her own mommy and daddy

Tästä homma jatkuki siihen et tyty halus mun opettavan sille mun vanhempien nimet haha :D

Arkea

Ihan alkuun pakko sanoa, et mää oon irtautunnu täälä mun kalenterista! Yliopistossa, kun harkkatuntien ja luentojen lisäks piti olla perillä hallitushommista, bileistä, työvuoroista ja Atalpan jumpista niin kehittelin itelleni kunnon kalenteriaddiktion. Täällä oon käyttänny kalenteria vähän niinkun minipäiväkirjana, kun en saa sitä oikeeta päiväkirjaa avattua senkään vertaa, mitä tänne bloggerin kirjotusalustalle tulee eksyttyä. Nykyään tulee kirjotettua kalenteriin vaan tunnit, joita näille teen. Sinänsä harmi, ku kuviakaan en osaa ottaa ni kohta kukaan ei usko ees et oon ollu täällä, ku mulla ei oo todisteita :D

Viime lauantaina tosiaan käytiin perheen kans illallisella, koska halloween ja sen jälkeen suuntasin cityyn. Tavattiin Sarahin kans mun bongaamassa irkkupubissa, mut se ei ollukaa ni kiva paikka ku luulin. Tai siis miljöö oli mukava, mut livebändi soitti liian kovaa eikä voitu jutella, joten lähettii menee. Käveltii Fortitude Valleyyn, joka siis on se bilekaupunginosa. Mentii johki istuskelupaikkaan tsiigailee ihmisten halloweenasuja. Taas kerran Valleyssä ollessani mietein, et mistä jotkut edes löytää niin lyhyitä hameita. Oon varmaan henkisesti mummo, mut onneks Sarah ihmetteli ihan samaa asiaa. Loppuillasta (eli noin klo 11 haha) päädyttii keskustan Starbucksii lämmitteleen ja oottaan busseja. Kuin siistiä oikeesti et toi on lauantaisin auki puoleenyöhön!? Paljo mieluummin oottaa bussia kaakaon kans lämpimässä ja valoisassa, ku jossain melusassa kuppilassa.

Sunnuntaina olin ihan väsy myöhäsen nukkumaanmenon takia. Mentiin näitten tuttavaperheen luo bbq:lle ja se ruoka <3 ei mulla muuta.

Maanantaina siivosin ja iltapäivästä autoin hostäitiä tän karusellin kans. Se on siis buukannu vanhimmalle pojalle uintitunnit heti koulupäivän perään, joten kiirettä pitää. Edellisviikolla minä ja kaks pienintä oltii mukana koko aika, mut tällä viikolla kokeiltii erilaista toimintasuunnitelmaa. Jäin kahen pienen kaa pulikoimaan semmoseen miniseen muovialtaaseen ja vähän ennen uintitunnin loppua vaunuiltiin uima-altaalle. Toi tyty on välillä nii mainio ja meinasin taas kuolla nauruun, ku yhtäkkiä siinä ku oltii melkii perillä ni toinen vaan tokas, et "uuuu, I can smell some swimming lessons!". Haha ja nyt tuli mielee ku se oli vaa yks kerta tolle pienelle, et " Throw your toys one more time and daddy will throw you to the bin!". Tomera tyty.

Keskiviikkona (kivasti hyppäsin tiistain yli mut mulla ei oo siitä muistikuvia) näitten pihalla oli semmonen työkone mellastamassa, joten oltiin sovittu et pojan päiväunien ajaks mennään isovanhempien luo. Ne ei kyllä siis ollu ite kotona, mut sehän ei meitä haitannu. Siinä, kun oltiin lähdössä sieltä iltapäivällä onnistuin taas säheltämään ton auton kanssa... Musta auto kun oli ollu kolmisen tuntia porottavan auringon (~33°C) alla niin ihan ekana heitin avaimet virtalukkoon ja ilmastoinnit laulamaan. Vyötin sit lapset takapenkille ja hyppäsin ratin taa. Vaihde ajoasentoon, mut auto valuki vaan taaksepäin. Yritin sata kertaa ja itku meinas päästä, kun roskis takana lähesty uhkaavasti. Mietein jo, et kumpi on nolompaa, soittaa hostisälle (se oli kotona niitten työkoneitten kaa) vai mennä kolkuttelee jonku randomin oven taa. Onneks tätä pohtiessani tajusin, et en ollu vääntäny avaimista autoa sillee kunnolla käyntiin. Go minä! Edellisen kerran säädin ton auton kaa ku en tajunnu et lukitusnappia kerran painamalla aukee/lukittuu kuskin ovi ja vasta toisella kerralla muut. Siinä sit tukin lapset autoon ja kiskoin ne ulos kuskin ovesta. Sinä päivänä piti vielä ajella useempaan paikkaan ja tyyliin vikasta paikasta lähtiessä tajusin, et en ookaan rikkonnu auton lukitusjärjestelmää...

Tulipa tarinoitua. Nyt tässä rentoilen ja suunnittelen viikonloppua jee. Kuvat Byronin reissulta, kun pysähdyttii Springbrookin national parkiin matkan varrella takas tullessa :)

Mitä oon tehny lokakuussa

Mitä ihmettä kohta vaihtuu taas kuukausi??!! Mulla on onnistunut taas tää kirjottelu jäämään, mut niin se mulla aina käy, kun on liian kivaa ja elämässä tapahtuu :)

Viimeks taisin kirjotella ton Gold Coastin viikonlopun jälistä, joten vähän koitan ottaa kiinni :) ton viikonlopun jälkeen onnistuinkin hankkimaan taas jonkun pöpön. Se onneks talttu helpommin ku se eka. On silti tullu lääkehyllyt täällä tutummaksi, ku Suomessa. Täälä muuten kaikkia lääkkeitä (paitsi resepti) saa ihan ruokakaupoista. Ei kai Suomessa? Apteekeissa puolestaan on lääkkeitten lisäksi myynnissä meikkejä (ihan siis kaikkia perus Maybellineä yms), hajuvesiä jne. Joissain on jopa karkkihyllyt :D

Yks lauantai-ilta olin lapsenvahtina näiden tuttavaperheen lapsille. Oli tosi mukava kokemus ja lisäraha on aina plussaa! Niillä on kaks lasta, joista nuorempi oli tehny mulle oikeen kirjeen. Ilta meni rattosasti, kun leikittiin roolileikkejä (mullekin löyty dinohäntä!) ja lueskeltiin kirjoja illallisen ja kylvyn jälkeen.

Yks tiistai kävin leffassa. Kävin kattoo Pan, joka siis kertoo miten Peter Panista tuli Peter Pan. Mulle tuli siitä vähä PotC-vibat. Tykkäsin kyllä kovasti ja musa erityisesti ansaitsee hehkutusta! Käykää kattoo!

Ohitin mun puolivälin täällä mitä kummaa...

Viime viikonlopun olin Byron Baylla. Ihan lempparipaikka tähän mennessä! Vaikka sää oli kurja ja tuli muitakin vastoinkäymisiä niin silti jäi hyvä fiilis tosta! Toivon, et ehtis vielä käyä siellä ennen Suomeen paluuta :)

Ens viikonloppu on halloween, joka on semi-iso juttu täällä. Melko uus ja osa juhlii, osa ei. Mun vanhin hostlapsi on allerginen maissille (ei karkkia koska niissä on maissitärkkelystä) ja maidolle sekä maapähkinälle (ei suklaata), joten ne ei mee karkkikierrokselle ollenkaan. Mennään kuitenkin illalliselle ravintolaan. Sen jälkeen meen parin muun au pairin kanssa istumaan iltaa irkkupubiin, jonka bongasin eilen harhaillessani cityssä.

Mun ihanista ihanin hostperhe muuten ottaa mut mukaan Sydneyyn ennen joulua! Maksaa mulle lennot ja asuminen ja ruokakin kustannetaan, kun ollaan hostäidin vanhempien luona :)

Viikonloppu Gold Coastilla

Viime maanantai oli public holiday täällä Australiassa, mikä tarkotti sitä et koska porukka ei mennyt töihin niin suurin osa au paireistakin oli vapaalla. Mähän nyt saan maanantait vapaaks, jos tarvin eli ei sinänsä koskenu mua kummemmin, mut kerranki oli mahis reissuseuraan. Oltiin lähössä suomityttöjen kaa Byron Baylle, mut siinä oli vähän kaikenlaista säätöä, joten laitoin saksalaiselle Sarahille viestiä, et lähtiskö se mun kaa Gold Coastille lauantaista maanantaihin ja se innostu lähteen.

Lauantaina aamupäivästä Sarah nappas meitin tästä kotoota kyytiin ja lähettiin suunnistaan kohti parin suomitytön koordinaatteja. Ne oli siis suuntaamassa myös Gold Coastille, joten otettii ne kyytiin jakamaan bensakulut. No tosiaan laitapa meikäläinen lukemaan karttaa niin hukassa ollaan, varsinki ku kartta (google maps) on saksaks... Kyllä me sit lopulta löydettiin tytöt ja saatiin käännettyä auton keula kohti Gold Coastia. Ois ehkä tosiaan kannattannu ennakoida pidennetyn viikonlopun vaikutus, koska ensinnäki matka sinne kesti melkee tuplat normaaliin liikenteen takia ja toiseks etittii parkkipaikkaa nelkytviis minuuttia, kunnes luovutettii ja jätettii auto maksulliseen parkkihalliin.

Me yövyttii Down Under Hostelin kymmenen hengen sekahuoneessa. Hostelli oli semiuus ja ihan Surfers' Paradisen huudeilla, joten sijainti oli mainio! Henkilökunta oli mukavaa ja avuliasta ja paras oli et kerrossänkyjen alasängyt oli semmosia melkii kahen hengen levysiä ja me ku oltii sielä ekoina ni saatii isot sängyt! Miinusta siitä, et sielei ollu lukittavia lokeroita missää, mut aika huolettomasti mää sielä kamani jätin, kun porukka oli luotettavan olosta plus sieloli valvontakamerat (jotka autuaasti unohdin maanantaiaamuna, toivottavasti respan pojat tykkäs mun nakushowsta...).

Oltiin varattu lauantai-illalle liput Warner Bros. Movieworldin Fright Nightiin. Ne siis pyörii lokakuussa joka pe ja la "normaalin" huvipuiston sulkemisajan jälkeen. Mähän en siis kato kauhuelokuvia, koska saan painajaisia ja muutenki oon ihan pelkuri, mut halusin mennä tonne, koska ei meillä Suomessa oikeen oo vastaavaa :) toi alko kuudelta ja oltiin vähän ennen kuutta siellä. Kun kello löi kuus, alko pimenevässä huvipuistossa pyöriä zombeja ja muita kauhuotuksia. Me päätettiin testata huvipuistolaitteet ekana, koska ne oli menossa kiinni jo ysiltä. Eka mentii semmosee pudotusjuttuu, joka eka nousee korkeelle ja sit yhtäkkiä tippuu vauhdilla alas. Kyllä te tiiätte :D sen jälkee mentii supermiesvuoristorataan. Päihitti kyllä Särkän Tornadon mennen tullen. Toi oli pidempi ja nopeempi ku mikää vuoristorata, missä oon ennen ollu. Mut huisin kiva! Löin kyllä pääni sen tuolin reunaan yhessä kohtaa, mut pikkuvikoja. Noitten jälkeen päätettii testata eka varsinainen kauhujuttu eli labyrintti. Tuolla oli kai neljä erilaista labyrinttia, jotka perustu eri kauhuleffoihin. Me mentii johki zombiejuttuun (Wyrmwood oli leffan nimi, never heard before...). Sinne siis mentiin ryhmissä ja kuljettiin eteenpäi jonossa kädet edellisen olkapäillä. Mulla kävi vähän ikävästi ku mun edessä oleva oli liian nopee ja mun ote irtos ja yhtäkkiä olinki eka. Elämäni kamalin kokemus ku joka nurkan takaa zombeja pomppi naaman eteen ja välillä tuli auto kohti ja välillä pyssynpiippu. Sarah mun takana oli yhtä peloissaan ku mää mut onneks meijän takana oli kaks kivaa tyttöä, joilla ei menny meihin pelkureihin hermo :D ne neuvo aina ku hukkasin tien tai jäädyin tai jotai. Tiia 22v täsmoi. Ne tytöt oli varmaa jotai 16. No kyllä tolle nyt voi jo nauraa.

Päätettii sit et yks labyrintti oli tarpeeks, joten loppuilta meni yleistä tunnelmaa aistiessa, 4d-murhaleffassa (ei sekää ollu ihan fiksuin veto haha) ja friikkishowssa. Toi show oli oikeesti karsee :D sielä oli se äijä Guinnesin ennätyskirjasta kuka on vetänny jotai autoja pelkillä silmäluomiin kiinnitetyillä koukuilla. Se sit nieli miekkoja ja nosteli painoja miekat kurkussa ja muuta. Oli sielä semmonen muikkeliki, joka ahtautu pieneen laatikkoon ja muuta tommosta. Oikeesti toi siis oli hyvä kokemus, mut pelkäsin vaan ihan tosissani. Varmaan ois enempi saanu irti ku ois tuntennu noi leffat ja ollu ihan kikseissä niistä. Meijän ilta päätty Scooby Doo -vuoristorataan, joka oli kiva pehmee lopetus kaikelle sille kiljumiselle (mulloli oikeesti aamulla kurkku kipee sen labyrintin takia!). Puoliltaöin oltii takas Surfers' Paradisella ja löydettii jopa paikka autolle. Oltii molemmat ihan valmiita petiin. Perus au pair, ku väsy alkaa painaa jo ysin uutisten jälkeen... :)

Sunnuntaina mentiin biitsille. Ihan siisteintä ikinä oli uida siellä aalloissa, vähä taas eri meininki ku Ohtakarissa... Aallot oli isoja ja puski jäätävällä voimalla suolavettä nenään ja suuhun. Ei ollu yks tai kaks kertaa ku meinasin päästä biksuistani eroon ja loukkasin mun polvenkin kun jouduin veden alle tekeen vähä kuperkeikkaa. Uinnin jälkeen rauhotuttiin makaamalla rannalla ja ku nälkä yllätti, suunnattii Vapianoo pastalle. Pyörittii Surfers' Paradisen keskustassa ja lopulta suunnattii hostellille suihkuun ja korkkaa mun vesimeloniviini.

Mietittii illan toimintasuunnitelmaa, ku suomitytöt laitto viestii et niitten hostellille vois tulla. Loppujen lopuks ei ees päädytty sinne hostelliin vaan johki puskaan, koska täälä poliisit kuulemma oikeesti sakottaa julkisesti juomisesta. Mentii sit nelistää yökerhoon, jonka nimeä en muista. Musa oli hyvää ja meno kans. Ainut vaa et mua alko taas nukuttaa joskus yheltä mut muut ei ollu vielä valmiita lähtee, joten menin sit nurkkaan lataan mun puhelinta (lol minä). Tuli kulttuuriero taas vastaa ku puol baaria kävi kysyy et oonko ok. "Ei täs mitään, mää oon vaan suomesta ja yksin nurkassa istuminen kuuluu meihin sisäänrakennettuna".

Vihdoin kolmelta päästiin ulos ja olin ilosena suunnistamassa sänkyy, MUTTA tavattiinki jotai pojuja mäkkärissä ja ne kutsu meidät niitten hotellihuoneesee. Nii tosiaan mulla ja Sarahilla oli tasan yks avain, joten ei paljo eri teille lähetty. Mää olin ihan nälkänen ja väsyny, mikä ei oo koskaan hyvä yhistelmä, joten olin ilkeä ja puhuin pötyä. Sanoin pojille et oon venäjältä ja meillä on jääkarhu lemmikkinä. Tytöt tosin paljasti mut. Mää myös moralisoin niille niitten hotellihuoneesta, jossa ne oli oikeesti paskonu sänkyjä ja kaikkee, joten ne ansaitsi sen. Silti ne oli kivoja ja teki mulle pedin, jossa otin lepiä ku muut jutusteli ja joi kaljaa.

Maanantaina oli tarkotus mennä huvipuistoon, mut en saanu itteeni ylös sängystä ennen kello 11. Pidettiin siis biitsipäivä 2. Tähän siis selvennyksenä, et mulla ei todellakaa ollu mitään darraa puolesta viinipullosta, mut se valvominen :D otin pikku päikkärit rannallaki ku Sarah meni uimaan. Mun unentarve on loppumaton.

Loma oli hyvin ihana ja hermoja rentouttava ja tänä viikonloppuna pääsin sit viimein nukkumaan univelat pois. Gold Coastilla tarvii vielä käyä uimassa :)

Tarvis varmaa ryhdistäytyä tässä kuvien ottamisessa... Ei sillä et kokisin mitää velvollisuudentunnetta sen suhtee et tänne pitäs saada kuvia mut ihan ittee varten :D

Australia Zoo

Tosiaan mainihtinki edellisesä postauksessa et kirjottelisin seuraavaks tosta mun Australia Zoo -keissistä. Sehän on siis krokotiilimies Steve Irwinin perikunnan omistama eläinpuisto, jonka yks pääperiaatteista on luonnonsuojelu ja ne on esim tuola onnistunnu saattamaan maailmaan useita uhanalaisten eläinten (mm. Tikrujen) pentuja. Kun kuulin, et toi on lähellä Brisbanea, päätin, etten lähe täältä pois ennenku oon käyny tuola. Katottii aina pienenä iskän ja veljen kaa krokotiiliohjelmaa ja muistan olleeni vähä surullinen, ku Irwin menetti henkensä. En tiä muistaako kukaan muu, kun joskus vähä ennen ton Irwinin kuolemaa oli se iso kohu, kun jossain sen krokotiilishowssa se oli antannu sen pienen poikansa (siis ehkä joku yksvee) leikkiä ihan krokoaltaan reunalla ja se kauhistutti ihmisiä ja Suomessakin siitä uutisoitiin. NIIN mun hostisä sano, et se oli ollu kattomassa just tuota nimeomaista showta!

Enigeis siis tuolta Sunshinelta on huomattavasti lyhyempi matka tonne puistoon, kun Brisbanesta, joten hyödynsin siellä oloni sitten tähän. Eikä kaduta! Maksoin sisäänpääsystä opiskelijahinnan vajaa $50 ja ihan oli koko rahan eestä kateltavaa. Siellä oli mm. Kenguruita, käärmeitä, koaloita, tikruja, afrikkaosio ja luonnollisesti niitä krokoja. Alue oli tosi iso, mikä oli kiva sillä ainakin eläimillä oli tilaa. Käveltyä tuli paljon vaikka välillä hyppäsinkin semmosen "junan" kyytiin. Maisemat oli ihan superkauniit ja mulla olikin vähän epätodellinen olo taas kerran. Kävin muuten myös villieläinsairaalassa. Ei sinne siis mitenkään päättömästi päässy harhailemaan, mutta siellä oli pieni osio varattu vierailijoille. Se muuten oli erillään tosta eläintarhasta eikä maksannu mitään eli jos noilla suunnilla liikkuu ja kiinnostaa käyä tsekkaa mut ei haluu maksaa itteensä puistoon ni tuola kantsii poiketa!

Rantaloma

Tää teksti on ollut ny viikon verran luonnoksissa, joten ei siis lähetty reissuun viime vaan sitä edeltävänä perjantaina :)

Viime viikon perjantaina viisveen uimatuntien ja muun perus lapsiperhehäsläyksen jälkeen pakattiin auto ja käännettiin nokka kohti Sunshine Coastia ja tarkemmin sanottuna Caloundraa. Nää oli vuokrannu sieltä loma-asunnon ja pyysivät mutkin mukaan. En tosiaan hetkeäkään miettinny ettenkö menis!

Oltiin tosiaan jo puolen päivän aikoihin siellä, ku ei täältä mee ku joku puoltoista tuntia ajella sinne. Lähettii heti ekana metästään lounasta ja pakko sanoo, että en oo ikinä syöny nii rasvasta purilaista! Mää en mitenkää pelkää rasvaa tai oo mikää yliterveellisyysihminen, joka ei voi syyä mitään, mut toi oli mulleki vähä liikaa. Ei haettu sieltä ruokaa enää toiste. Lounaan jälkeen tavattiin ton hostisän täti, joka asuu Caloundrassa sekä hänen poika ja tämän perhe, jotka oli lomailemassa siellä. Kierreltiin rannalla sellasta "markkina-aluetta", joka on siellä siis joka päivä. Vähän eri meininki, ku josai Ohtakarissa... Siinä ku kävelin kesämekossani, aurinko paisto, livemusa soi ja jostain kojusta leijaili saippuakuplia mun näkökenttään, tuli ihan leffaolo. Kuin siistiä, et mun elämä on tällä hetkellä tätä! Ainiin ja pakko sanoo, et se meijän loma-asunto oli kadulla nimeltä Princess Place, mun paikka siis.

Mähän tosiaan nukuin tuolla reissulla samassa makkarissa viisveen ja kolmeveen kanssa. Poju, kun on isompi ni punkkas yläsängyssä, mää alasängyssä ja neiti lattialla. Lauantaiaamuna kello 5.30 heräsin siihen, kun poika herätteli siskoaan. Nice. Oon elämäni aikana useemmin menny tohon aikaan nukkuu ku heränny. Lauantaina vietettii aika lailla päivä ulkona ja biitsillä ja päiväuniaikaan mää kävelin pitkin rantoja itekseni ja kävin ostaa kameraan patterit. Illasta noi sukulaiset tuli grillailemaan meijän residenssiin. Sain tietää et toi isän serkun vaimo on myös lto eli hyvät keskustelut oli koulutuksesta, työstä ja muusta. Lisäks toi isotäti oli kans oikeen kivaa juttuseuraa ja se uhkaili tulevansa joskus mun oven taa koputtelee Suomessa, ku se on kiinnostunnu reissaan pohjois-Eurooppaa. Hyvä ilta siis :D täälä muuten tupakka-askit on ihan kamalia! Niison kuvia kaikenmaan kuolleista sikiöistä ja muista. Satuin siis näkee, ku toi isotäti oli aika kova täti vetää röökiä.

Sunnuntaina mut taas brutaalisti herätettiin epäinhimilliseen aikaan. Olin kuitenki ollu jo edellisenä iltana reilu ja sanoin tolle pojalle, et jos se herää ekana ni sen pitää herättää mut eikä siskoa (koska tyty on väsyneenä aika raskas). Siinä se sitte kuuden pintaan kömpi mun peiton alle ja alko kertoilee juttujaan kuiskaamalla. Se oli vieläpä ihan täpinöissään, ku kerranki sai herättää mut, koska yleensä noilla ei oo kotona alakertaan asiaa ennenku mää herään. Sunnuntaina tehtiin ranta- ja leikkipuistokierros ja kun lapsien uniaika koitti, mää suuntasin markkinoille, jotka on tuola joka sunnuntai pääkadulla. En kyl ostannu mitään, mut sää oli kaunis ja tunnelma ihana, joten mikäs siinä pyöriessä. Markkinoiden jälkii mentiin vielä ton isotätin luo, jossa oli kaikki sen kolme lasta perheineen. Menoa ja meininkiä siis riitti. Oli hyvä, kun syötiin siinä pihalla aikuisten kesken ja mulle tuli kylmä, koska se terassi oli täysin varjossa ja tuuli oli kylmä, joten menin sit sisälle. Nää aussit kävi sit vuoronperää naureskelemassa, et ei voi olla et suomityttö hyytyy ekana kylmyytee :D

Maanantaina, joka oli vika lomapäivä, menin Australia Zoohon, mut kerron siitä enempi ens kerralla, ku kuvat on kamerassa ja kamera alakerrassa plus mun pitäs olla tekemässä jo lounasta tytölle :)

Elän keskellä kauhuelokuvaa...

... Hitchcockin Linnut

Tänään tää epäloma-aupparointi oli helpompaa, kun kolmeveellä oli päiväkotipäivä ja äidillä vapaata, joten se vei viisveen uimatuntien jälkeen leikkimään lukuisten tyttökaveriensa kans. Tolla pojalla on vientiä! Mulla siis oli siis päivä kaksin pikkumiehen kanssa. Kasilta kiipesin hyvin levänneenä (oikeesti. Menin eilen jo ysin jälkeen nukkumaan!) yläkertaan. Aamupuuroa vedellessä leviteltiin neidin ja pikkumiehen kans aurinkovoiteet paljaille ihopinnoille ja heitettiin hatut päähän ja kengät jalkaan. Vaunuiltiin ittemme normaaliin torstaiseen tapaan päiväkodille, jonka portille tytsy jäi vilkuttelemaan.

En halunnu mennä poitsun kans suoraa kotiin plus se ei eilen juuri ulkoillu, joten olin pakannut vähän evästä ja muuta tarpeellista kassiin ja jäätiin matkan varrella olevaan puistoon leikkimään. Toi on sellanen puisto, jonka lähellä on nurmikkokenttä ja puita. Mua on varoteltu et nyt noilla yhillä mustavalkosilla linnuilla (en muista nimee ees enkuks ja Suomessa noita ei esiinny onneks) on pesintäkausi ja ne on aggressiivisia. Keinut puiden juurella siis jätin suosiolla väliin. Oltiin ihan kaksin puistossa, joten saatiin temmeltää just niinkö huvitti. Leikittiin siinä ihan mielissämme vähän kahvilaa ja juostiin siltaa eestaas, kunnes tajusin et pojun vaippa kaipaa vaihtamista. Mentiin kärryille, josta kaivoin makuualustan, puhtaan vaipan ja pyyheliinat. Laitoin pojun makuulle ja just ku olin saanu siltä kengät ja pöksyt veke, tajusin et joku tuijottaa mua. Katoin oikeelle ja ihan mun vieressä pönötti sellanen mustavalkonen pirulainen silmät tiiviisti mussa ja pikkukaverissa. Vähän ehkä kiljaisin ja nappasin pojan ja kamat kainaloon. Punnitsin mun vaihtoehdot eli joko vaihdan vaipan siellä tai vaunuillaan kotiin, jossa hoidan homman. Yleensä poju nukahtaa vaunuihin eikä toisen istuttaminen likaisessa vaipassa muutenkaan kuulostannu hyvältä, joten käytännössä vaihtoehtoja oli vaan yks. Mutta se lintu. Sain kuitenkin omasta mielestäni hyvän idean. Koska puistossa ei tosiaan muita ollut, voisin vaihtaa vaipan kiipeilytelineessä. Sinne siis suuntasin poju toisessa ja tykötarpeet toisessa kainalossa. Homma hoitui kivuttomasti ja olin ylpee itestäni. Kiskoessani pojalle housuja jalkaan tuli sama tuijotuksen tunne takas... vilkaisin taas oikealle ja kiljasin ehkä pikkusen. Siinä se taas oli. Pikkuherraa vaan nauratti, koska se tykkää linnuista, mutta mää autoin sen kenkiinsä ennätysvauhtia, pakkasin kamat ja heitin pojan vaunuihin. Siinä vielä, kun olin laittamassa pojan turvavyötä kii, päätti lintu hoitaa homman kotiin. Se nimittäin kunnolla kiljuen pyrähti ihan mun pään yläpuolelta niin et jos oisin seisonnu, ois mulla nyt kuhmu päässä. Voin kertoo, et en enää mee tonne ainakaa pesimisaikaa ilman asianmukasta suojavarustusta, joka käsittää tyyliin jääkiekkovarusteet tai jotain vastaavaa.

Nyt oon kotona turvassa, poju nukkuu, lounas oottaa valmiina ja aikaa on, joten päätin tulla jakamaan tän kauhukokemuksen (sekä lastenhuoneselfien) tänne...

Epälomaviikot

Sunnuntaina olin sopinnu meneväni cityyn kahden uuden suomitytön, Julian ja Jonnan kanssa. Oon halunnut käyä tsekkaamassa State Library of Queenslandin, joten oltiin siis etukäteen sovittu, et mennään sinne.

Heräsin sunnuntaina ajoissa ja käpöttelin parin kilsan päähän Mt Ommaneyn ostoskeskuksee ostaa halvat farkut (koska edelliset hajos Sydneyssä) ja lastenhoitokalsareita varastoon Suomen varalle aleista. Mää siis ihan rakastuin niihin Jay Jaysin legginseihin ja nyt ne oliki jo tullu aleen. Täällä ne on jo ihan liian kuumat, mut onpa Suomessaki jotai kivaa ja rentoa päällepantavaa sitte! Mulla oli vähän bussipysäkki hukassa, joten heitin siinä sitten turhaa aamulenkkiä. Täällä ei ees vielä oo kesä ja mun täytyy oikeesti ihmetellä, miten ihmiset onnistuu pitämään ittensä freeseinä ja hyvännäkösinä näillä asteilla. Ei onnistu multa!

Minä hikipallona bussipysäkillä, kun viimein sinne löysin

Cityssä olin hyvissä ajoin, joten tein kaikkea pikkuhommaa, kuten latasin bussikortin ja ostin donitsin. Mikä biitsikunto? Puolilta päivin "hain" Jonnan juna-asemalta. Musta oli ihan outoa, et mää olinki nyt se joka tiesi ja tunti paikat ja opasti uudempaa. Justhan me pyörittii tuola Miian ja Susannan kans ja olin ihan hölmönä, kun en tienny mistää mitään!

Kirjasto oli iso ja kirjoja paljo, mutta siinä se vähä niinkö oliki, joten ei viihdytty kauaa. Vähän suunniteltii Gold Coastin reissua ja sit suunnattii syömään ja shoppaileen. En kyl ostannu ku kahet arskat. Järkevä ostos, nyt mulla on neljät...

Olin sunnuntaina neljän pintaan kotona ja suoraa hyppäsin hommiin. Näillä oli bbq kahdelle kaveripariskunnalle, joten meitsi sit viihdytti normaalin kolmen sijaan seittemää mukulaa. Tuon kokemuksen jälkeen vastustan ehdottomasti päiväkodin ryhmäkokojen kasvattamista! Nojoo ehkä päikyssä ne muksut ei oo noi pahasti sokerihumalassa ja iltavillissä... Oikeesti oli kyl ihan jees ilta, oli kiva tavata uusia ihmisiä (lapsia tosin, mut on neki mainioita! Mainiompia ku aikuiset!), mulle kannettii ruokaa ja jäätelöö naaman etee enempi ku oisin jaksannu syä ja yks noista äideistä löi vielä kolkyt dollaria kouraa kiitokseks. Sit sain vielä kympin lisää ku heitin ne kotii kahen minuutin päähän. Ei paha.

Asia, josta halusin tässä myös avautua, on lomaviikot. Tää ja ens viikko on siis koululomia täällä ja voin kertoo et au pairille tää on kaikkea muuta ku lomaa... Kolme muksuu ehkä just ja just menis mutku toi opettajaisäkin on kotona ni huhhuh. Ei siinä et isässä mitää vikaa ois mutku lapset tietää isän olevan pihalla ni aina ku kiellän tai komennan ni ne alkaa parkumaan isää ja koittaa karata ulos. Onneks tällä viikolla enää yks päivä jälellä ja sit lähetäänki lomalle Sunshine Coastille jee! :)

Mitä on olla au pair?

Mää haaveilin au pairiks lähtemisestä jo tyyliin lukion alusta asti. Selailin aupairworldistä perheitä harva se päivä ja oon tässä vuosien saatossa lukenu varmaa valehtelematta satoja au pair -blogeja. Mulle on siis aika selkeetä, mikä tää homman nimi on ja yllätän itteniki tietämällä asioita, joita ihmiset mulle kertoo olettaen mun olevan niistä autuaan tietämätön. Voisin nyt tähän avata asiaan vähemmän vihkiytyneille, että mitä se au pairina olo oikeestaan tarkottaa ja miten mä ite tän homman koen.

Au pairhan siis lähtee ulkomaille tietyksi ajanjaksoksi (yleensä n.6-12kk. Osa viihtyy pidempään ja osa on ihan parikin kuukautta. Jotkut perheet saatta myös hakea au pairia vaikka vaan kesälomien ajaks). Au pair on siis lapsenvahti, joka asuu perheen kanssa samassa talossa, syö heidän jääkaapistaan ja taskurahansa vastineeksi vahtii lapsia ja mahdollisesti tekee kevyitä kotitöitä.

Perheitähän löytyy nykyään helposti, kun netin kautta tavottaa ihmiset toiselta puolelta maailmaakin yhdellä napin painalluksella. Itse suosittelen itsenäistä hakua (ellei oo lähössä Jenkkeihin, johon on laitonta mennä ilman järjestöä), mutta näistä hakuasioista voisin kirjotella enempi ihan omassa tekstissään, joten ei siitä sen enempää.

Oon lukenut paljon siitä, miten porukka kokee hiukan ahdistavaksi asua työnantajansa katon alla, mut mulle tämä ei oo ongelma. Yllätti itteenikin, kun tykkään tehä asiat omalla tavallani ja oon aika hidas lämpeemään uusien ihmisten kanssa, mutta täällä mää koen olevani niin vahvasti osa perhettä ja tasavertainen sähkön- sekä vedenkuluttaja että jääkaapin tyhjentäjä, että mitään ahdistusta aiheesta ei oo syntyny. En koe myöskään ongelmaa raportoida tekemisistäni hosteille. Mielellään mää niille kertoilen, mitä aion tehdä ja millon aion olla kotona. Välihuomautuksena muuten, et musta on myös ihan luonnollista kutsua tätä kodiksi, mikä on vain ja ainoastaan positiivinen asia. Mä siivoan täällä usein rahaa vastaan, mutta mää myös teen kotitöitä "vapaa-ajallani". Jos joku muksuista tiputtaa murokulhonsa lattialle mun silmien alla, voin ihan hyvin pyyhkiä lattian vaikka en oliskaan töissä. Niin mää tekisin kotona Suomessakin ja jos kerran täällä asun niin kai olen yhtä lailla vastuussa siisteydestä ja viihtyvyydestä, kun muutkin.

Mitä muuta mää sit teen vapaa-ajallani, kun siivoilen lattialle lipsahtaneita murokulhoja? Kun sanon lähteväni puoleks vuodeks ausseihin, osa kuvittelee varmasti mun kokevan kaikkea jännää joka päivä ja matkustelevan ympäri maata kaiket vapaa-ajat. No ei se ihan niin mee. Mää elän täällä kulttuuria ja koen Australiaa eniten juuri tavallisen tylsän arjen kautta. Oon matkustannu tän kahden kuukauden ajan tasan kerran jonneki kauemmas. Toki pyrin tekemään kaikkea jännää, mutta ei mulla ihan oo varaa joka viikonloppu tehdä uutta ja erikoista vaikka viikoittain saankin ihan mukavasti lompakontäytettä. Tai no mulle uutta ja jännää voi olla ihan yhtä hyvin se, että meen lenkillä kilometrin pidemmälle kuin yleensä ja löydän kauniin puiston. Toki mulla on paljon suunnitelmia ja asioita, joita haluan täällä tehdä, mut joskus kaipaa päivän, jolloin heräilee rauhassa, kattoo Vain Elämää netistä, lukee ihan liian jännittävää trilleriä ja kuuntelee Olavi Uusivirtaa pari tuntia putkeen. Unohtamatta iltakävelyä kaupoille hakemaan lauantaiherkkuja. Tänään oli semmonen päivä. Vähän meinaan aina tuntea huonoa omaatuntoa noista päivistä, mutta sitten muistutan itteeni, että kuus kuukautta on suunnilleen 180 päivää eli siinä todella kaipaa lepopäiviäkin väliin. Pointtina tässä siis se, että täällä maailmalla matkatessakin tulee välillä ladattua akkuja ihan samoin kuin tekis kotona Suomessa.

Ajattelin, että voisin joskus kertoa vähän yksityiskohtasemmin, mitä mun työpäivät on. Se ei kuitenkaan tapahu hetkeen koska seuraavat kaks viikkoa on lomaa kouluista eli perheen isä, joka työskentelee opettajana, on myös kotona ja viisvuotias koulupoika pysyy myös arkipäivät täällä. Mulle tää ei kuitenkaan oo loma, koska isä haluu laittaa pihaa yms joten meitsi temmeltää kolmen monsterin kanssa. Muistakaa mua hyvillä ajatuksilla kiitos, tää saattaa olla katastrofi, kun pitää pitää kaikki kolme hallinnassa.

Mulla on muuten paluuliput kotiin. 12.1. nousee kone Brisbanen kentältä ja 13.1. oon Suomessa. En siis ihan jouluksi päätynytkään tulemaan kotiin.

Sydney 5.-8.9.

Tähän on nyt menty, että joudun minäkin pahottelemaan hiljasuutta ja sitä, että ei oo tullut kirjoteltua. Arki vie mukanaan ja aikaa ei muka oo...

Viime viikonlopun vietin Sydneyssä. Tänne, kun lähdin niin kyseinen paikka ei ihan ollut bucket listin ykkösenä, mut useempi ihminen sitä suositteli, joten päätin siellä käväistä, kun sinne on semihalpa ja nopee matkustaa täältä Brisbanesta. Ja onneks menin! En oikeesti ees tiä miks, mutta mää vähän ihastuin siihen paikkaan! Pakko päästä vielä uusiks. Tuskin tällä reissulla, mutta mullon jo seuraava suunnitteilla haha.

Lauantaina siis aamusta hostisä heitti mut lentokentälle (jouduin herätä ennen kuutta hyi) ja kasin jälkeen nousin Jetstarin siivin taivaalle. Lento Sydneyyn täältä kestää siis alle kaks tuntia ja tuntuki et heti nousun jälkeen alko laskeutuminen :D lentokentältä otin taksin Coogeelle, jossa siis mun tuttu kotipaikkakunnalta Suomesta työskenteleen au pairina. Yövyin siis kaksi yötä hänen hostperheellään, mikä oli tosi kiva niin säästin majotuskuluissa. Kiitos vielä :)

Lauantaina kierrettiin kaikki perus turistipaikat, kuten oopperatalo. Haettiin mulle myös Opal card, joka oli paikallinen kulkukortti busseihin yms. Suosittelen kyllä hankkimaan, jos tuolla vähänkin enemmän julkisia meinaa käyttää! Illaks mentiin taas kaupunkiin syömään Hard Rock Cafeehen ja kattomaan Darling Harbourin ilotulitukset. Sydneyn yössä baariin pääsi vaikka likasilla tennareilla ja tosi monessa paikassa oli livemusaa. Me ei kuitenkaan oltu kovin myöhään, koska vissiin vesisateen takia porukkaa oli aika köyhästi liikkeellä. Tosin polttariporukoita oli ihan tosi paljo, hämmentävää...

Sunnuntaina meinattiin mennä Manlyyn lautalla, mutta sää oli vähän kylmä, joten mentiin shoppailemaan (kumpikaan ei kyllä ostannu ku banaanileipää nami). Tavattiin yksi toinenkin au pair ja mentiin Coogeelle syömään tortillapaikkaan. En kuolemaksenikaan muista paikan nimeä, mut ruoka oli hyvää. Sunnuntainahan oli muuten isänpäivä täällä, joten jonkin verran oli perheitä liikkeellä ulkona syömässä. Istuskeltiin sitten loppuilta parissakin eri paikassa ja haastettiin toisiamme tekemään hassuja juttuja, kuten iskemään silmää jollekin miehelle tai heittämään ohikulkijaa jelly beanilla. Ikää oli? Noeivaan oli tosi kivaa ja saatiin tämän pelin myötä uusia ystäviäkin!

Maanantaina käveltiin semmonen reitti Bondi Beachilta tonne Coogeelle. Se reitti kai jatkuis pidemmällekin, mutta jäätiin tohon, josta Jasminalla oli lyhyt matka kotiin töitä tekemään. Hetki ehdittiin vielä rannalla chillailla ja join maukkaimman mangosmoothien ikinä. Ei tosin ollu mikää terveysjuoma, kun ne laitto siihen reilulla kädellä jäätelöä jne :'D

Viimeseks yöks menin hostelliin ihan Central Stationin kulmille. Hostellin nimi oli 790 on George, joka tuli suoraan paikan osotteesta. Maksoin yöstä kuuden hengen sekahuoneessa jonku parikyt dollaria, mikä ei tosiaan ollut paljon! Mun huoneessa oli mun lisäks kolme saksalaista reppureissaajaa, jotka oli ihan hauskoja. Olin tosi väsynyt niin en jaksanut sen enempää sitten sosialisoitua vaan hain ruokaa ja roskajuorulehden ja menin nukkumaan aikasin.

 Aamulla oli taas aikainen lähtö lentokentälle ja tiistaina en ees päässy tänne kotiin lepäämään. Täällä oli nimittäin työmiehet asentamassa tuulettimia kattoon ja oltiin evakossa isovanhemmilla iltaan asti. Keskiviikosta perjantaihin olinkin taas hommissa, joten vasta nyt oon päässy toipumaan reissusta :D

Unohdin kameran, joten puhelimella mentiin. Oon muutenki ihan laiska kuvaamaan. Tajusin tiistaina junassa matkalla lentokentälle, et mulla ei oo koko reissulta itestä kuvia, joten otin kamalan rasvalettiselfien, jossa silmäpussit hipo polvia. En siis julkaise...

Cheers mates, toivottavasti ei seuraavaan tekstiin mee näin kauaa :)

Australian ja Suomen väliset erot osa 1

Ei varmaan tuu kellekään yllätyksenä, että Suomen ja Australian välillä on eroavaisuuksia. Oon listannu noita eroavaisuuksia mun vihkoon ja nyt aattelin rustata niitä tännekin. Jaoin näitä vähän kategorioittain, kun olis muuten tullut kilometrien mittanen postaus. Tässä siis ekana vähän perusjuttuja, joissa Suomi ja Australia eroaa toisistaan :)

Vuodenajat

Täällähän siis vuodenajat menee päinvastoin, kun Suomessa. Nyt, kun teillä on siellä syksy, täällä on kevät. Joulua vietetään kesälomalla ja kun Suomen kesälomilta porukat matkaa tänne, ne tuleekin keskelle Australian talvea (joka ei tokikaan oo samanlainen, kun Suomen talvi). Ja maantieteellisen sijainnin takia luonnollisestikin pohjoisosat täällä on lämpimämpiä, kuin eteläisemmät osiot.

12-tuntinen kello

Täällä siis käytetään 12-tuntista kelloa. Kello yksi iltapäivällä on siis 1pm eikä 13. Puolestayöstä puoleenpäivään on siis am ja puolestapäivästä puoleenyöhön pm.

Valuutta

Australiassa käytössä on australian dollari (aud) ja viimeks ku katoin niin yksi dollari on vähän reilu 60 senttiä euroissa

Small talk -kulttuuri

Kaupan kassa kysyy aina "how are you" ja usein esim vähän vanhemmat naismyyjät (ja lihakaupan setä xD) puhuttelee sanomalla "darling" tai "sweetie"

Koulu

Koulut on täällä maksullisia, lounasta ei ole tarjolla vaan lapsille pakataan eväät mukaan ja kaikkien on käytettävä koulupukua. Koulun pihalle ei myöskään saa mennä ulkopuoliset leikkimään niinkun Suomessa. Koulu aloitetaan viisvuotiaana, jolloin mennään prep-luokalle. Mitä oon ton pojan läksyistä ja vanhempien puheista muodostanut kuvaa niin se on kai vähän niinkun suomalaisen eskarin ja ekaluokan välimuoto. Koulumaisempi ku eskari, koska siellä opetellaan mm. lukemaan, on kouluaineet jne, mut silti ei ihan niin totista koulunkäyntiä, ku Suomessa ekaluokalla. Enempää en osaa sanoa, mut mua vähän huvittais joskus mennä tutustumaan täkäläiseen kouluun. Toi isä on opettajana samassa koulussa, jota vanhin poika käy eli ehkä joskus pääsen sinne käymään :)

Mitä täällä on tapahtunnu

Heh tuntuu, että aika menee ihan sikanopeeta. En oo ehtinny synttärien jälkeen kirjotella tännekään, joten otetaanpas vähän kiinni kuulumisissa!

- löysin Indooropillyn ostoskeskuksen karkkikaupasta salmiakkia. Kyllä maistu noitapillit, liitulakut ja apteekkarin salmiakki namille!
- viime viikolla nukuin 2/3 pitkänä työpäivänä päikkärit pienten kaa. En oikeen päässy synttärivalvomisesta yli... :D
- lauantaina täällä oli semmoset ihmeen koulufestivaalit. Oli kojuja, huvipuistolaitteita, hattaraa (voin kertoa kokemuksen syvällä rintaäänellä et jos kolmevee syö koko hattaran yksin, se menee ihan sekasi siitä sokerin määrästä. Never again!) ja pukeutumisteema. Minäki pääsin kahvikuppeihin!!!
- sunnuntaina poltin itteni täällä ekaa kertaa, kun oltiin suomityttöjen kaa piknikillä. Naama hohti punasena, mut onneks helpotus löyty takapihalta. Aloe veraa nimittäin ku levitteli nassuun ni vuorokaudessa punotus ja kirvely oli poissa!
- eilen mentiin ton vanhimman pojan koulun aamunavaukseen, kun se sai jonkun palkinnon siellä ja niilloli kirjaviikon kunniaksnpukeutumisteema (yleensä siis koulupuvut). Opettajaopiskelijana toi oli tosi mielenkiintosta nähä! Se oli siis melko samantyyppinen, ku Suomessa, mut alussa ne nous seisomaan ja Australian lippu tuotiin sinne eteen ja nauhalta tuli kansallislaulu. Ja koska toi on katolinen koulu (en tiä oisko ei-uskonnollisissa kouluissa eri tavalla) niin esim. palkintojen saajia ja joitain puhujia siunattiin yhessä.

Mää oon jotenkin ollut ihan poikki. Tänään aionki siis vaan chillailla ja vähän urheilla ja muuta :) huomenna lähteeki sit taas työputki ja lauantaina Sydneyyn!!

Askarreltiin tyttösen kaa yks päivä! Ite kehittelin tän "ohjeen" inspiroiduttuani pinterestissä, joten oon ylpee ;)

Tää tuntu hyvältä idealta, mut se paha olo jälkikäteen...

Suomihipiän pelastava enkeli

Lähes koko suomijengi jo koossa!