Tänään mulla on luvassa taas babysitting night, kun nuo vanhemmat lähtee kaksin ulos syömään. Nää keikat on helppoja, kun istun vaan olkkarissa ja teen omia juttujani ja tarpeen tullen käyn rauhottelemassa pientä, jos se herää kesken unien.
Aattelin kirjotella vähän mun sopeutumisesta tänne, niinku joku fiksu ehkä otsikosta päätteliki. Mää oon siis iteki ollu ihan hämmentynny, kuinka helppoa tää oli. Lähin reissuun aika rennolla asenteella enkä panikoinu (oon panikoinu muita asioita, joten reissupanikointi unohtu), joten on sit voinu käyttää kaiken energian elämän helpoks tekemiseen :D
Jet lagia pelkäsin aika paljonki ku en oo ikinä matkustannu kauemmas, ku kahen aikavyöhykkeen päähän. Lisäks luin et se on pahempi nimenomaan itään päin mentäessä, joten varauduin tyyliin viikon koomailuun ja kuolemaan. Määhän tosiaan saavuin tänne ysin jälkeen aamulla, takana epämäärästä nukkumisentapaista toimintaa lennolla. Päätin, et valvon iltaan asti vaikka iltapäivästä jo väsy paino. Kaheksalta illalla annoin itelleni luvan painua pehkuihin ja uni tuli kyllä heti. Seuraavan kerran heräsinki sitte puolilta päivin seuraavana päivänä eli nukuin 16 tuntia. En oo varmaa ikää nukkunu tollasta määrää putkeen, mut ton jälkeen oonki ollu ihan tässä rytmissä ilman mitään ongelmia!
Ootin myös "flunssaa" lentokoneesta. Mulla meinaan tosi herkästi tulee kurkkukipua ja nenä alkaa vuotaa, jos matkustan pitkään lentokoneissa, junissa yms. Varmaan ne ilmastoinnit tekee sen. No, nyt vältyin tältäki! Ainut vaan, et samantien, ku päästii ekaa kertaa tänne taloo ni mulla alko nenä vuotaa verta eikä se meinannu loppua millää. Hyvä ensivaikutelma... Tuoki jäi onneks vaa tohon yhteen kertaan.
Mua myös varoteltii, et erilainen ravinto vois saada vatsan sekasi. Täälä tää ruoka on aika samanlaista, joten ei ongelmia silläkään saralla. En kaipaa erityisesti mitää suomalaisia ruokiakaa ku nää on niin samantyyppisiä, et jotain korvaavaa löytyy aina. Näitten maito on kyl pahaa ja maitorahkaa voisin syyä, jos löytyis. Joulukuussa sitte :)
Mun kroppa siis toimii täälä ihan niinkö Suomessaki. Entäs pääkoppa sitten? Täälä on ihanaa aurinkoa 99% ajasta, joten vaikeepa ees ois vetää mieltä matalaks. Mut on otettu tosi kivasti osaks perhettä ja musta tuntuu luonnolliselle istuskella ja olla noiden kanssa. Mulla kävi tän perheen kanssa ihan mieletön tuuri, mikä on varmaan vaikuttanut siihen, et ikävä ei oo ehtinyt tulla. Suomea en varsinaisesti kaipaa, koska just nyt oon täällä ja tiedän olevani kotona taas äkempää ku tajuunkaan, mut rakkaat ihmiset ottaisin tänne ihan vaikka heti! Ihmisiä tulee välillä ikävä ja pelkään, et mut unohdetaan eikä mulla oo joulukuussa enää ketään, mut onneks on fb, skype, whatsapp ja posti.
Mää oon siis onnellinen täällä :)
 |
| Käytii tänää semmosessa puutarhassa ja sielä oli tommonen iso lisko! |
 |
| Brisbane |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti