Queensland Museum & Sciencentre

Sain sattumalta tietää facebookin avulla, että mun tuttava Keski-Pohjanmaan suunnilta on tyttöystävänsä kanssa lomailemassa täälä päin maailmaa. Sovittiin siis, että tavataan ja viime tiistaina me sit nähtiin. Mentiin porukalla tsekkaamaan toi Queensland Museum (Sciencentre, joka siis kirjotetaan juuriki noin, jäi tällä kertaa välistä, koska sinne ois pitäny maksaa erikseen, mut sen verta jäi kiinnostamaan et voi olla et meen sinneki sit joskus).

Suurin osa näyttelyistä tuola oli ilmasia, mut me haluttii mennä kattoo tommosta vaihtuvaa näyttelyä, jossa oli tällä kertaa dinoja. Kierreltii toki muitakin siinä samalla sitten. Mulle tuli tosta mieleen Vapriikki Tampereella paitsi et toi oli vähän sekavampi ja täytyy sanoo, et Vapriikki on ehkä muutenki parempi :D enigeis toi kantsii tsekata, koska ei toikaan huono ollu!

Oikeella nykynen vompatti ja vasemmalla sen esi-isän kallo

Noi ylläolevat kuvat on sieltä ilmasesta osiosta. Maksullinen dinonäyttely oli tosiaa semmonen mihin oli rakennettu aidonkokosia malleja niistä dinoista ja ne liikku ja piti ääntä ja kaikkee ja sit sielä oli kaikenlaisia tietoiskuja niistä.

Otin selfien dinon kaa. Vähän pelotti.

Kun oltiin toi museo koluttu, oli jo nälkä, joten lähettiin South Bankin suunnille ettimään ruokapaikkaa. Löydettiinki oikeen kiva pubityylinen mesta jokinäköalalla!

Testasin aussisidua!

Löysin muuten citystä tona päivänä hatun! Ostin itelle lippiksen jo Suomesta ihan vaan tätä varten, mut unohdin pakata sen mukaan. Oon ollu vähän nirso hattujen suhteen, koska en halua rumaa, kun kesällä sitä on jopa pidettävä päässä, mut en myöskään kallista, koska en Suomessa käytä lakkeja, joten jätän ton todennäkösesti tänne. Nyt kuitenki tosiaan löyty söpö kukkalippis viidellä dollarilla alennuksesta jee!

Sopeutuminen

Mää oon nyt tallannut Australian manteretta kohta kolme viikkoa. Tuntuu et aika menee ihan hurjan nopeesti ja et just eilenhän mää tulin tänne. Toisaalta paljo asioita on ehtinyt tapahtuakin tässä ajassa.

Tänään mulla on luvassa taas babysitting night, kun nuo vanhemmat lähtee kaksin ulos syömään. Nää keikat on helppoja, kun istun vaan olkkarissa ja teen omia juttujani ja tarpeen tullen käyn rauhottelemassa pientä, jos se herää kesken unien.

Aattelin kirjotella vähän mun sopeutumisesta tänne, niinku joku fiksu ehkä otsikosta päätteliki. Mää oon siis iteki ollu ihan hämmentynny, kuinka helppoa tää oli. Lähin reissuun aika rennolla asenteella enkä panikoinu (oon panikoinu muita asioita, joten reissupanikointi unohtu), joten on sit voinu käyttää kaiken energian elämän helpoks tekemiseen :D

Jet lagia pelkäsin aika paljonki ku en oo ikinä matkustannu kauemmas, ku kahen aikavyöhykkeen päähän. Lisäks luin et se on pahempi nimenomaan itään päin mentäessä, joten varauduin tyyliin viikon koomailuun ja kuolemaan. Määhän tosiaan saavuin tänne ysin jälkeen aamulla, takana epämäärästä nukkumisentapaista toimintaa lennolla. Päätin, et valvon iltaan asti vaikka iltapäivästä jo väsy paino. Kaheksalta illalla annoin itelleni luvan painua pehkuihin ja uni tuli kyllä heti. Seuraavan kerran heräsinki sitte puolilta päivin seuraavana päivänä eli nukuin 16 tuntia. En oo varmaa ikää nukkunu tollasta määrää putkeen, mut ton jälkeen oonki ollu ihan tässä rytmissä ilman mitään ongelmia!

Ootin myös "flunssaa" lentokoneesta. Mulla meinaan tosi herkästi tulee kurkkukipua ja nenä alkaa vuotaa, jos matkustan pitkään lentokoneissa, junissa yms. Varmaan ne ilmastoinnit tekee sen. No, nyt vältyin tältäki! Ainut vaan, et samantien, ku päästii ekaa kertaa tänne taloo ni mulla alko nenä vuotaa verta eikä se meinannu loppua millää. Hyvä ensivaikutelma... Tuoki jäi onneks vaa tohon yhteen kertaan.

Mua myös varoteltii, et erilainen ravinto vois saada vatsan sekasi. Täälä tää ruoka on aika samanlaista, joten ei ongelmia silläkään saralla. En kaipaa erityisesti mitää suomalaisia ruokiakaa ku nää on niin samantyyppisiä, et jotain korvaavaa löytyy aina. Näitten maito on kyl pahaa ja maitorahkaa voisin syyä, jos löytyis. Joulukuussa sitte :)

Mun kroppa siis toimii täälä ihan niinkö Suomessaki. Entäs pääkoppa sitten? Täälä on ihanaa aurinkoa 99% ajasta, joten vaikeepa ees ois vetää mieltä matalaks. Mut on otettu tosi kivasti osaks perhettä ja musta tuntuu luonnolliselle istuskella ja olla noiden kanssa. Mulla kävi tän perheen kanssa ihan mieletön tuuri, mikä on varmaan vaikuttanut siihen, et ikävä ei oo ehtinyt tulla. Suomea en varsinaisesti kaipaa, koska just nyt oon täällä ja tiedän olevani kotona taas äkempää ku tajuunkaan, mut rakkaat ihmiset ottaisin tänne ihan vaikka heti! Ihmisiä tulee välillä ikävä ja pelkään, et mut unohdetaan eikä mulla oo joulukuussa enää ketään, mut onneks on fb, skype, whatsapp ja posti.

Mää oon siis onnellinen täällä :)

Käytii tänää semmosessa puutarhassa ja sielä oli tommonen iso lisko!

Brisbane

Illanistujaistouhuja

Perjantaiaamuna jutustelin mun aussiperheen kanssa Skypessä. Oon sen verta realisti, et ymmärrän, että edelleen homma voi jostain syystä kusta, mut kyllä mulla vaan tällä hetkellä on tosi hyvä fiilis tosta hommasta! Vanhemmat vaikuttaa ihan supermukavalta ja meidän keskustelujen jälkeen mulla on aina ihan tosi kiva olo. On myös ollut kivaa, että oon päässyt vähän jutustelemaan lastenkin kanssa ja ne on nähneet mut ja mä ne. Hyvä tästä tulee :) Muuten nää hommat ei oo edenny juuri mihinkään, mut mulla on loppuviikko töistä vapaata, joten eiköhän tuu asioita hoideltua sitten oikeen olan takaa.

Tulin Tampereelle perjantaina, koska lauantaina oli mun opiskelukaverin läksiäiset. Tää kaveri lähtee vuodeksi Jenkkeihin au pairiksi. Samat hommat siis meillä edessä, mut onhan toi huimasti rohkeempaa ottaa ja lähtee vuodeks. Minen uskaltannu olla niin raju :D Ilta oli tosi mukava, emäntä oli tehnyt hyvää ruokaa ja juomaa ja illan kruunas se, että Doriksessa sai ruokaa ilmaseks. Kuin siistiä oikeesti mennä baariin notkuvan pöydän ääreen hehe.

Sunnuntaina nukuin ihan ylimyöhään vaikka en ees juuri juonut lauantaina. Mutta se valvominen... (Pakko heittää tähän väliin, et Ausseissa mulla on sit kuuden aamut edessä.) Vettä, kun tuli ku saavista kaataen, valmistauduin jo tylsään lagailupäivään. Onneks ihana ystäväiseni ehdotti ruokaa keskustassa ja eihän se siihen lounaaseen jääny vaan piti hakee mäkkäristä jälkkärijätskit. Kovin syömispainoisia juttuja mulla, mutta minkäs teet, kun makunautinnot on mieleen :p