Onnistuin möhlimään tämän kevään VAKAVA-kokeen, jolla oli tarkoitus raivata itelle paikka luokanopettajan soveltuvuuskokeen kautta opiskelemaan itelleni kyseinen ammatti. Tulosten julkistamispäivänä iski ahdistus ja päätin, että en mene syksyllä yliopistolle kituuttamaan ja kattomaan, kun muut vääntää kandia. Ite kun en siihen hommaan ois voinu ruveta, sillä lukemisen takia jätin muutamia olennaisia kursseja välistä mentaliteetilla ''Käyn nämä sitten luokanopepuolelle''. Joo en käykään.
Loin tunnukset au pair-worldiin ja aloin katsella perheitä. Lähettelin viestejä perheille ja sainkin niitä ihan kiitettävästi. Sain yhteydenottoja myös facebook-ryhmässä Suomalainen au pair/Finnish au pair. Suosittelen molempia sivustoja. Enigeis jutustelin siis useiden perheiden kanssa Australiasta, Jenkeistä, Bristeistä, Irlannista, Saksasta ja Ruotsista. Mulla ei siis ollut mitään väliä mihin, kunhan johonkin. Usean kanssa skypetinkin ja reilun viikon päästä koko hässäkän aloituksesta, viime lauantaiaamuna tää aussiperhe soitti mulle Skypessä. Mulla oli kauhee kiire, kun ois pitänyt jo lähtee auttelemaan tuttavan yo-juhliin ja puhelu oli melkeen tunnin myöhässä sovitusta. Laitoin heille jo Skypessä pikaviestin, et miten ois ensi viikolla, kun soitto tuli. Siinä vaihettiin kuulumiset perheen äidin ja viisveen pikkumuksun kanssa, kunnes äiti pamautti, et me haluttais sut meille asumaan. Mä en eka oikeen tajunnut, mistä on kyse kun olin niin hämmentynyt ja äiti joutui tarkentamaan. Mä olin ihan ihmeissäni ja pyysin miettimisaikaa. He sanoivat, että viikon sisään jos ilmottelisin ja koko päivänä en sitten muuta miettinytkään, kun ausseja. Perhe tuntui mukavalta, mutta eniten huoletti se, kuinka ehdin hoitaa kaikki asiat. Lähtö kun olisi jo heinäkuun puolivälissä. Rahapuolikin hiukan huoletti, kun ei nuo lennot, viisumit, vakuutukset ja muut oo halvimmasta päästä. Yö meni miettiessä ja aamulla päätin, että otan riskin ja otan paikan vastaan.
Mä en tiedä Australiasta juuri mitään eikä mulla oo ikinä ollut maata kohtaan suuria intressejä. Ainoat, mitä maasta tiedän on Heath Ledger, koalat, kengurut ja surffaripojat. Puoli vuotta sitten oisin saattanut jopa sanoa, etten ikinä tule käymään siellä. Nyt oon jo aika innoissani. Mun perhe asuu siis Brisbanen lähellä ja oon päättänyt, että ainakin menen semmoiseen koalapaikkaan pitämään koalaa sylissä. Siellä meinaan on semmonen! Ja rannalle kattomaan surffaripoikia (tähän kohtaan sopis semmonen sydänsilmäemoji). Vinkkejä tekemiseen ausseissa saa antaa, olen avoin kaikelle!
Nyt oon kovasti koittanut hoidella kaikkia asioita. Ajattelin niitä listailla sitä mukaa, kun tulee, jos tätä blogia joskus joku tuleva aussiauppari (tai miksei muuallekin suuntaava) sattuu lukemaan niin onpa apua! Eli mitä olen saanut aikaan:
- Uusin passin. Tämä oli vähän hölmö veto jättää näin viimetinkaan, kun en pääse lentojakaan varailemaan (ja ne kallistuu koko ajan!) ennen uuden tulemista. Puolustukseksi tosiaan sanon sen, että en minä tiennyt maaliskuussa, kun tuo vanheni, että tarvisin uutta näin pian! Se täytyy sanoa vinkkinä niille, ketkä isommissa kaupungeissa tällaisia asioita hoitaa, että varatkaa aika sinne poliisilaitokselle ja varatkaa se ajoissa! Itse varasin ajan pari viikkoa sitten ja ensimmäinen vapaa oli tosiaan eilen... Hyvin kuitenkin sujui ja seuraavan kerran, kun passia uusin, voin sen tehdä sähköisesti.
- Peruin Cosmopolitanin tilauksen. Haha nyt tuli paljastus, luen Cosmoa. Ihan kotiinkannettuna vieläpä. Hyvinkäytetty satanen vuodessa hehe. En ole noin kallista lehteä raaskinut heittää roskiin ja nyt parin vuoden aikana kertyneet paperiniput lahjoitan kaverilleni, joka niitä jo kuolaili yksi päivä kesälukemiseksi
- Irtisanoin asuntoni. Oon asunut yksiöissä ihan Tampereen keskustassa, mutta tää Kalevan solu on rehellisesti sanottuna lempparein ikinä! Surettaa siis jättää tämä muutaman kuukauden asumisen jälkeen... Sijainti on huippu, vuokra ihanan pieni ja kämppis mahtava. Toivottavasti tammikuussa käy onni uuden asunnon kanssa sitten! Heinäkuusta tosiaan joudun vielä vuokran maksamaan, mutta se sopii mainiosti, sillä muuttoauto (iskä ja peräkärry) saapuu heinäkuun tokalla viikolla näillä näkymin.
- Pyysin suositukset. Perhe, johon menen, toivoo kahta suositusta musta. Sinänsä järkevää ja jos itse oisin tuntematonta likkaa maapallon toiselta puolelta ottamassa kotiini asumaan, vaatisin varmaan vähintäänkin samaa. Päänvaivaa vaan mulle, mutta onneks entiset työkaverit koulusta, jossa työskentelin lukion jälkeen, olivat mielellään auttamassa!
 |
| Onko vähän säälittävää, että tämä on mun onnistunein passikuva ikinä... |
To do -lista ennen lähtöä on pitkä, ku nälkävuosi. Nyt en kuitenkaan juuri mitään voi tehdä, kun passia ei ole eikä sen puoleen luottokorttiakaan (soitan pankkiin huomenna!). Mulla on semmoset viiskymmentä päivää Suomessa, minkä aikana aion nauttia Suomen kesästä ja kaikesta kivasta, mitä täällä on. Säästökuuri on kyllä ankara, että se näkyy mun hauskanpidossa, mutta ilman rahaakin voi olla kivaa, eikö. Tähän kesään tulee kuulumaan ainakin töitä (toivottavasti mahd paljon!), lenkkeilyä, juhannus hyvässä seurassa, Ruisrock-talkoolaisuutta ja yleistä kivaa. Suomen kesä on ihana ja musta on aika parasta, että koen nyt kevään ja kesän, meen Ausseihin kevääks ja kesäks ja sit tuun Suomeen ja kohta on taas kevät ja kesä. Sopii mulle.
Mulla oli eilen ja tänään vapaata töistä. Onneks huomiselle sain työvuoron, kun yks työkaveri tarjos omaansa pois. Alko meneen vähän turhan myöhään nämä aamuheräämiset... Eilen tosiaan kävin kaupungilla sitä passiasiaa hoitelemassa ja samalla kattelin jo vähän tuliaisia perheelle. Poikkesin kotiin tullessa Makuunissa, kun siellä oli euron päivät. Lompakosta löytyi kahen euron kolikko, joten nappasin mukaani kaks leffaa. Heti sitten heitin koneen dvd-asemaan uusimman American Pien. Mä en tiä oonko jotenkin lapsellinen tai onko mulla paska huumorintaju vai mitä mut hyvä se oli ihan niinkö muutkin American Piet (siis ne oikeet). Ei menny siis se euro hukkaan. Illalla sit vielä kattelin toisen leffan, Lords of Dogtownin. En ees tienny et toi oli todellisuuteen perustuva, koska ainut syy, miks sen vuokrasin oli Heath Ledger. Täytyy kuitenki sanoo, et Heath ei tällä kertaa ees ollut leffan parasta antia! Nuoret pääosanäyttelijät vei ja tarina oli todella hyvä. Tätäkin suosittelen!
Pakko vielä sanoo, et vaimoilin eilen itelleni lihapullia ruuaks! En oo ikinä ennen tehny ite, mut kyllä oon jääny paljosta paitsi siinä kohti! Oli meinaan aika maukkaita vaikka ite sanonki ;)
