#birthdaygirl

Viime viikon lauantaina eli 22.8. meitsi vanheni taas vuodella, nyt ois 22 lasissa. Tässä onki nyt sitte haastetta alkaa opetteleen tuo uus ikä. Ehkä opin sen vuoden vaihteeseen mennessä.

Mun synttäriaamuna heräsin seiskalta (uskokaa tai älkää, herään täälä aina tosi aikasin!), koska kasilta oltiin jo menossa aamiaiselle ravintolaan perheen sekä isän vanhempien kans. Ennen lähtöä sain ihania kortteja lapsilta sekä käsilaukun (haha eipä tarvinnu ite laittaa rahaa ja laukku oli nätti!) ja kynsilakan. Tää kynsilakkaki on varmaa vähä eri laatusta ku omat parin euron litkut. Ravintolassa sain vielä noilta isovanhemmilta (jotka on ihan yli-ihania!) kortin ja lahjakortin leffateatteriin. Lupasin ottaa mummon mukaan jos keksin jonku hyvän pätkän katottavaks :D

Astetta raskaampi aamupala

Kotona sain vielä kakun ja laulun ja puhalsin kynttilät. Olin kyllä ihan surkee siinä hommassa ja lopulta lapset joutu puhaltaa mun puolesta...

Illalla sitte suuntasinki vähä Brissyn yöhön. Australialaistuneena ajoin puolen kilometrin matkan bussipysäkille. Oikeesti kyllä yleensä kävelen todellakin, mut olin sillon vielä epävarma millon tuun takas ja yks vaihtoehto oli viimenen yöbussi ja siinä tapauksessa ei tosiaan ois napsinu yheltä yöllä kävellä puolen kilometrin ylämäkeä.

Tavattiin siis suomityttöjen kans cityssä. Mää tosin olin sielä aika paljo ennen muita, joten pyörin vaa ympäriinsä ja kävin syömää synttärijätskin mäkissä. Ehkä kymmenen maissa oltiin kaikki koolla ja mentiin sellasen aasialaismestaan (en tiä mikä sen nimi on, mut Susanna sano sitä aasialaismestaks, joten kopioin sen omaanki käyttöön). Se oli siis semmonen paikka. En oikeen keksi parempaakaan nimee ku ei se oikee ollu ravintola eikä baarikaa. Sielä oli pöytiä ja kai jotain ruokaaki myynnissä ja perällä alkoholikauppa, josta ostettuja juomia sai juoda sielä paikan puolella. Täällä alkoholi on aika kallista, mut viini menee ehkä sellasissa hinnoissa, et viitii jopa ostaa... Ainiin ja nimi aasialaismesta, koska sielä oli töissä aasialaisia ja suurin osa asiakkaistakin tosiaan sieltä päin maailmaa.

Cola ja vodka ei ollu meijän

Suomishotit

Pakko sanoa tähän väliin, et musta on ihan mieletöntä millanen yhteys ihmisten välille syntyy, kun ollaan au paireina ja varsinkin ku ollaan samasta maasta. Oon lukenut tosi paljon au pair -blogeja ja kaikki tätä hehkuttaa, mut ei sitä tajua ennenku ite kokee. Meki ollaan näitten kaa tavattu kaks kertaa ja tuntuu hetikö oltais kauemminki tunnettu!

Nojoo aasiamestasta mentiin Fortitude Valleyyn, joka on kaupunginosa ihan Cityn lähellä. Siellä kaikki nuoret viettää viikonloppuiltoja. Kierrettii eka parit ilmaset istuskelupaikat, kun mää ja Miia ei oltu oltu tuolla ennen ni kateltiin vähän menoa. Oltiin sit menossa yökerhoon, mut ei päästy sisää, koska mulla ei ollu korkkareita jalassa. Oikeesti. Oon kuullu, et isossa maailmassa on tollasta, mut ne mun tennarit oli kuitenki siistit, nätit ja puhtaatki vielä toistaseks. Mulla ei täälä oo korkoja mukana ja en kyllä todella ala tätä varten ostamaan. Mut aion piruuksillaan mennä tonne uuestaanki ja väittää pokkana, et mulla on just otettu kipsi pois tai muuta yhtä tyhmää. En luovuta ennenku ne päästää mut sisää. Matalissa kengissä.

Mentii sit semmoseen paikkaan, jossa raha saneli ehdot. Sisäänpääsy oli $20. Muutenki meni koko illan aikana ehkä vähän liikaa rahaa, että ens kerralla teen budjetin etukätee :D mut kerrankos sitä täytetään 22!

Krediitit tästä ja seuraavasta kuvasta Miialle!

No en tosiaan menny sillä illan vikalla bussilla kotiin vaan mentiin kaikki kolme yöbussilla Susannalle. Unohdettiin tosin painaa stopia, joten yökävely piteni vähän, mut eipä sekää nii kamalasti ainakaa mua haitannut kun oli tosiaa ne tennarit jalassa.

Kaikenkaikkiaan oli huisin kiva synttäripäivä ja oon niin onnellinen tästä maailman parhaasta hostperheestä sekä siitä et oon löytäny myös ihan huikeeta oman ikästä seuraa :)

Läksiäiset

Viime lauantaina vietin mun Tamperekaverien kanssa läksiäisiä. Päivä meni vielä vikaa kertaa töissä vaikka olinki ihan iltafiiliksissä jo

Töistä kiirehdin sit kovaa vauhtia kämpille, koska mulla oli edellisenä iltana leivottu kakku koristelematta. En oo mikään kakkuihminen, mutta sain päähänpinttymän siitä, että läksiäisissä tarvii olla kakku. Eikä mikä tahansa kakku, vaan aussilippukakku. Tuo sokerimassa oli ihan oma lukunsa, kun ikinä en oo kyseiseen asiaan koskennu. Kaulinta en omista, joten kokeilin kaikki maholliset oluttuopista siideritölkin ja kuoharipullon kautta läpi, mutta lopulta vodkapullo oli paras ase massan tasaseksi kaulimiseen. Kello löi jo semmosia lukemia kakun valmistumisen jälkeen, että suosiolla jätin lakaisematta lattialle levinneet tomusokerit ja kämppä jäi näyttämään ihan kokaiiniluolalta, jepjep...

Ja olihan se ny hieno! Taiteilin jopa oikean määrän sakaroita (apua onko tuo sana!?) tähtiin ja parhaimmillaanhan niitä oli yheksän.

Vietettiin siis tosiaan läksiäisiä yhen kaverin mökillä ihan tuolla Tampereella. Kesä on siitä ikävää aikaa, et kaikilla on kaikkee, joten yhteensä meitä mökkeili kuus likkaa. Ei siinä totta kai harmitti, et kaikki ihanat ei päässy, mut olin todella onnellinen niistä, ketkä oli paikalla! Alkuillasta saatiin paikalle myös mieskomeutta (yhtään väheksymättä kauniita paikalla olleita naisia!), kun pari kaveria hurautti paikalle ennenku jatkoivat toisiin bileisiin. Pojilta sain mun ainoan läksiäislahjanki :D Olin kyllä siis erikseen maininnut, et mitään en halua, mutta tää oli just hyvä, kun tuli illan aikana tuhottua kuitenkin

Oonkin oottanu, koska saan tältä yheltä kaverilta majoneesia lahjaksi... Ja promilleja oli tossa pullossa hiukka enempi varmaan kuin peruslimussa hehe.

Kauheen kauan ei poijjaat meidän seurassa viihtynny, kun tais kuskilla jo vähän tehä mieli vettä väkevämpää. Ilta kyllä toi meidät takasin yhteen. Tyttöjen kaa jatkettiin sit saunalla, grillailulla, uimisella (minen uskaltautunu!), jutustelulla ja loppuillasta vähän jotain laittauduttiinkin. Kovin oli onnistuneet mökkeilyt ja mulla oli ihana ilta, joka ei suinkaan päättynyt vielä tohon. Päätettiin busseilla ennen yömaksua kaupungille.

Olin keksinny jo aiemmin (oikeestaan talvella jo), että haluan joskus Pikku Kakkosen puistoon leikkimään, ku se on niin kovin houkutteleva. Sinne me siis mentiin, kun ei vielä tietty, mikä baari ois suuntana. Pääsin keinumaan ja laskemaan liukumäkeä ja istumaan sinisen valon alla.

Meijän piti ottaa porukkakuva, mut ei sit tämän parempaa oo. No, muistot on kuvia tärkeempiä ja niitä jäi jee! Leikkipuistosta jatkettii sit Roskaan (joka oli ihan huono paikka, en mee enää :D) ja omille jatkoille, joten aamuunhan se nukkumaanmeno meni. No, ei haittaa, yöt on kivoja.

Tämän viikon oonki ollu Kannuksessa ja nähny sukulaisia, kavereita, Eskolan kesäteatterin näytelmää ja muuta semmosta. Huomenna lähtö hui.